En ole kesäihminen. Neljästä vuodenajasta kesä on vähiten mieluisa. Tykkään kyllä joistakin asioista myös kesässä, mutta jos vertaillaan vaikka näin:
- talvessa vihaan vain niitä päiviä, kun on sohjoa tai niin paljon lunta, ettei pääse liikkumaan - kaikki muu on talvessa ihanaa
- syksyssä vihaan vain niitä päiviä, kun sataa kaatamalla vettä monta vuorokautta putkeen ja siksi maa on mutainen - kaikki muu on syksyssä ihanaa
- keväässä vihaan vain niitä päiviä, kun joka paikka on sulamisveden alla ja maa on mutainen - kaikki muu on keväässä ihanaa
Mutta kesässä vihaan:
- itikoita, punkkeja ja hirvikärpäsiä
- kuumuutta
- hiostavuutta
- joka paikassa möliseviä koneita, ruohonleikkureita ym.
- joka paikassa joka vuorokaudenaikaan möliseviä ja haahuilevia ihmisiä
- niitä iän ikuisia tietyömaita!
- tuoreita marjoja
- tuulisia, mutta lämpimiä päiviä
- kesäyön tuoksua
- sitä, että huonekasvit heräävät horroksesta
Vielä ei täällä pohjoisessa ole ollut kauhean kuumia päiviä, joten olen nauttinut ihanasta 17-20 asteen lämmöstä niinä päivinä, kun tuuli on puhaltanut sääsket pois, mutta täytyy sanoa, että sääskien takia etenkin aamulenkeistä on jo tullut piinaa. Tänään piti pistää juoksuksi, koska kävellen en saanut karistettua pistiäisten joukko-osastoa kintereiltäni.
Olen kuitenkin päättänyt, että sinnittelen valittamatta niin pitkään kuin pystyn. Yritän nauttia niistä asioista, joista aidosti pystyn nauttimaan ja puren hammasta ja sinnikkäästi siedän niitä asioita, joita inhoan. Valittaminen ei helpota oloa, se tekee vain seurastani vastenmielistä.

Kommentit
Lähetä kommentti